Kuvia auton osien entisöinnistä (ennen ja lähes jälkeeen)
Picture taking during restoring different componens (before - almost after)
Osien entisöinti tapahtui 'puusepänverstaassani'. Työkalut eivät
oikein sovellu auton kunnostukseen paitsi kun piti tehdä neliskulmaisia
reikiä kumitiivisteiseen. Kuvasta kyllä näkyy, että nokka-akselit
olivat tässä vaiheessa puusta. Seuraava projekti onkin verstaan
palauttaminen puusepänverstaaksi (hieman likainen tällä hetkellä).
Emäntä itse ehdotti siirtymistä autojen kunnostamiseen sen jälkeen kun
oikeasta kädestä lähti vaihteeksi yksi pois sirkkelillä (saan 20% alennuksen
manikyyreistä).
Autotallissa tilat ovat hieman ahtaammat. Juuri ja juuri saa oven kiinni.
Emännän Tiffany-lasitöiden edellyttämä pöytä vie isännän harrastuksilta
turhaa tilaa :)
Huom: Työtavat ovat omia valintojani ja eivät taatusti aina oikeita
Restoration of most parts were made in my woodworking shop. Tools in there
were not ideal for this project until I needed to drill square holes into
rubber. Note the wooden camshafts. After the Jaguar project the
next project is re-building the workshop. Actually my wife succested
starting restoring cars. This happened after I lost once again one
finger in the table saw. Good news: I get a 20% discount from manicures
(three left on right hand ).
Space in the garage is quite limited. The car just and just has
room to fit in as there is a desk for my wifes Tiffany glass hobby.
Note: Working methods are my personal choices and definately not
always the corret ones! |
|
Lämmityslaite/Heater:
|
|
|
|
Oli lähes toimiva ruosteisuudestaan huolimatta. Äänet olivat vaan
melko kovat... Kenno oli onneksi ihan kelvollinen ja moottorikin
kunnostuskelpoinen. Mitä erilaisempia tiivistemateriaaleja tästä
aparaatissa on käytetty (alkuperäiset olivat kylläkin 'korvattu'
Sikaflex:llä). Roottorin siiven tasapainoitus kannattaa tehdä
huolella, sillä jälkikäteen joutuu purkamaan puoli autoa lämmittimen
irroittamiseksi.
Video
purkamisesta (MP4 19MB !!).... Was almost functional even being so rusted.
Noice was quite like from a fighter jet. Luckily the heater matrix was
in good order and the fan motor could also be salvaged. Quite many
different kind of insulation materials were needed. It is worthwile
spending a lot of time balancing the fan blades. Afterwards you must
strip down half the car to do this.
Video from dismantling (MP4 19MB
!!)
...
|
Alkuun/Top |
Pyyhkijän moottori/Wiper motor
(LHD):
|
|
|
|
Oli täysin toimintakuntoinen, mutta pitihän se laittaa molekyyleiksi
kuten muutkin osat.
Johdotus oli (melkein) värisokean unelma: kaikki johdot samanvärisiksi
haalistuneita. Kasaaminen kestikin sitten 'hieman' kauemmin, koska on
8-sormiselle melko ahtaita paikkoja - en suosittele purkamista. MP4
Video 9.4 MB ...
Was fully functional but of course it was put into parts as with all the
other components. Wiring was a nightmare for a (almost) color blind: all wires
were shaded to the same color (light dirty gray). Re-assembling was
quite tedious for an eight-fingered and suggest not doing the same I did.
MP4 Video9.4MB... |
Alkuun/Top |
Venttilikopan
kannet/Camshaft covers
|
|
|
|
Jo ensi vilkaisulla
konehuoneeseen...
selvisi, että siellä odotti melkoinen
urakka. Kansien kunnostus ei ollut pelkkä esteettinen vaihe, sillä 'joku'
oli murtanut pakopuolen kannen kiristämällä liikaa kiinnitysmuttereita.
Onneksi kaverilla on TIG-vehkeet. Tiettyjen kirjojen mukaan kannet saa
kiillottaa kunhan ei ihan peiliksi. Onneksi ei tarvitse, sillä hionta
alkoi 80:lla hiomalaikalla ja viimeinen sitten viikon päästä 3M:n medium hiomatahnalla.
Verstas oli lähes musta lattiasta kattoon alumiinipölystä. Mitäpä sitä
turhaan paikkoja suojaamaan :) Kuvan hionta ei ole lopullinen.
Hiomatahnat kannattaa osaa automaaleja myyvistä liikkeistä!
After the very first glance into the
engine bay... you saw that there is a
major project waiting for you. Restoring the camshaft covers was not
done for esthetic reasons only as 'someone' had overtighted the exhaust side
cover nuts cracking the cover. Luckily my friend has TIG welding equipment.
According to some books you may polish the covers but not to too shiny
finish. Lucky for me as I had to start with 80 grid sanding paper and
gradually goto to medium-fine grinding paste. The workshop was covered
by black aluminium dust from floor to ceiling. Why bother to protect
anything :) |
Alkuun/Top |
Etuakselisto/Front axle |
|
|
|
Oli teknisesti melko hyvässä kunnossa ja osa puslista yritetty joskus
vaihtaa huonolla menestyksellä. Puslan saa paikalleen
kunnolla vain hydrauliprässillä - ei lekalla. Jarrusylinterit olivat
alkuperäiset Dunlopit, mutta ne olivat totaalisen ruostuneet ja löytyvät
tällä hetkellä miljoonalaatikostani. Kuvasta näkyy miten
kierrejousia EI saa vaihtaa ja miten Bilteman puristin on hieman
rasittuneena. Oikea tapa on käyttää iskarin reiän läpi työnnettävää
kierretankoa ja vastakiinnitys alatukivarressa olevaan jousen
kiinnityslevyyn. Jousen takaisinlaitto olikin varsin nopea toimenpide
(vain kaksi iltaa katkenneen alalevyn pultin takia).
Yksi tyypillinen harmituksen aihe oli vaihto-osien laatu. Uudet
tukivarsien stopparikumit olivat näennäisesti siistin mustia, mutta olivat
maalattu vanhan ruosteisen pellin päälle (vain uusi kumi vulkanisoitu
kiinni). Piti hiekkapuhaltaa pelti puhtaaksi ja maalata uudestaan
(epoksiprimer + 2K akryylimaali ruiskulla). Taas turhia työvaiheita!
Terveisiä Manners:lle Englantiin (vai Kiinaan?). Puslien vaihto
sujui vauhdilla IKH:n kiinalaisella 12tn hydrauliprässillä.
Was technically is working condition and some bushes were even
replaced almost properly. Brake cylinders were original Dunlops but could
not be salvaged due to heavy rusting. In the picture you can see how
NOT to remove the coil springs. Standard compressors that are used to
compress from outside only (McPherson) don't work. You must have a
special spring compressor that is used through the shock absorber's hole.
Well, I learned my lession here and made myself an improvised but sturdy
version before re-assembling.
A cheap 'chinese' hydraulic press was very handy when replacing the bushes -
accurate positioning and even pressure.
One very annoying issue here was the low quality of replacement parts.
New stoppers for the -upper/lower wishbones were made from old rusty parts with just new rubbers.
Thin layer of black paint sprayed after that
and then sold as new ones. Had to sandblast to bare metal and repaint
(epoxy primer+ 2K acryle paint).
Greetings to David Manners Ltd to UK (or to China)! |
Alkuun/Top |
Takajarrut/Rear Brakes
|
|
|
|
Tämä
oli yksi työllistävimpiä työvaiheita, koska
käsijarrumekanismi oli asennettu vinoon, pultit poikki, ...
Lisäksi napa oli kiristetty niin tiukalle, että akselisto piti viedä
korjaamolle sen irroitusta varten. Sielläkin napa piti hehkuttaa
hitsillä punaisesti eikä meinannut lähteä edes huippuhyvillä ulosvetäjillä
- vasta leka auttoi.
Itse tuhosin hermoni ja kolme Bilteman ulosvetäjää ennen sinne vientiä.
Jarrumäntiä ja -levyä lukuunottamatta osat ovat kunnostettuja.
Jarruputket on tehty metritavarasta ja muotoon taivutukset tehty silmällä
ilman tietoa alkuperäisestä tavasta. Osamanuaalissa on kolme
vaihtoehtoa ja ylläoleva ei välttämättä ole oikea. Ilmausruuvin paikka
ratkaisee yhdysputken reitin. Ruuvi taitaa sittenkin olla alhaalla eikä
ylhäällä kuten manuaalissa näytetään (2.4-litrainen, 3.
versio jarruvariaatioista). Ennen-kuvastahan jälkikäteen huomasin miten oli
vedetty. Yksikään Jaguar:n manuaaleista ei kylläkään esittänyt tätä
vaihtoehtoa.
Vinkki: Kannattaa puhdistaa kierretapilla/-pakalla (tuumakoot)
kaikki kierteet ennen ja jälkeen maalauksen. Kasaaminen on paljon
mukavampaa, kun pultit/mutterit voi kiertää paikoilleen käsin. Pitää
muistaa olla tarkkana kierretyypin kanssa (UNF:a on > 90% kierteistä.
Pehmeissä materiaaleissa pääsääntöisesti UNC). Sekaan kyllä mahtuu myös aivan
mystisiä kierteitä ja näitä ei saa väkisin mennä kierteistämään väärällä
tapilla. Kokeile aina kierteen 'oikeutta' esimerkiksi sen
korvattavan ruostuneen pultin ja kierrepakan avulla.
This simple looking stage was one of the most laboursome ones. The
handbrake mechanism was installed wrongly and bolts cut and/or misthreaded.
Most annoying task was removing the wheel hub. It was tightneded so tight
that the whole axle was taken to a pro-workshop. Even they had
difficulties to get is out. Finally it was heated red hot and sledge
hammered out. The brake pipes are self-made and bent to form by eye only
as there was no exact pictures how they should go. 3rd version of the
bridging pipe will still be tried as the bleeding nibble seems after all for
some reason be
at the bottom. See the bridging pipe in the before picture. Hint:
Clean all the threads before and after
painting. This will pay back during assembling as you can pre-tighten the
bolts by hand only. An cheap tap-and-die set will do the job. Just be
careful to select the correct thread type (UNF most common, UNC mostly in
soft materials such as aluminium). Always check the thread type by testing
the tap/die to the old bolt/nut. |
Alkuun/Top |
Jäähdytin/Radiator
|
|
Vaati uudelleenkennotusta (Vantaan Jäähdytin Oy), mutta oli muuten hyvässä
kunnossa. Suuri taistelu aitoudesta syntyy varmaankin siitä, että
2.4:ssa EI syylärissä ole lasikuituista suojusta vaan peltinen lippa
ylhäällä. Kuva valitettavasti kiiltelee niin paljon, että sitä on
vaikea erottaa. Syylärin maalauksen kanssa meni hermot, koska
korjattaessa ne suditaan Miranol-tyypisellä mustalla maalilla ja lämmitetään
uunissa. Aikamoinen homma poistaa kaikki Miranolit (paitsi kennosta), ruiskuttaa
primer + filler ja pintaan kiiltävää 2K-mustaa.
The radiator needed a new core but otherwise it was in quite good condition.
I know that a dispute with raise as there is no glassfiber cowl. In
MK2 2.4 there is NONE but instead a small steel plate on the top as a 'hat'.
Unfortunately the radiator shines so much that it is difficult to se how it
looks :)
|
Alkuun/Top |
Työkalulaatikko/Toolbox:
|
|
Osa työkaluista puuttui ja
ne piti hankkia eBay:n kautta. Työkalut on tarkoituksella jätetty
hieman kuluneen näköisiksi (maalauksen jälkeen teräsvillalla kiilto pois).
Melkoisen arvokas laatikko jos sattuu puuttumaan kaikki työkalut!
Itseltäni puuttui onneksi vain rasvaprässi ja jakoavain. Vaikea sanoa onko
koko setti autenttinen. Rasvaprässin ohje ei nipottajien mielestä ainakaan.
Tuskin mikään paperi kestää originaalikunnossa 45-vuotta.
Some tools were missing and had to be bought through
eBay. The tools are left on purpose looking slightly worn looking (painted thinly and then
used steel wool to take away some paint). Toolbox is quite expensive
if you don't have it. Luckily I just had to find missing two tools for
it. Hard to say if the set is fully authentic. |
Alkuun/Top |
Lasien kiillotus/glass
polishing (23.2.2009)
Lasit olivat siistin näköiset ja taitaa kaikissa olla alkuperäiset
'Triplex' etsauksetkin. Alkujaan vain putsasin ne kunnolla ja
ajattelin niiden kelpaavan sellaisenaan. Kyselin kyllä lasien
kiillotusta parista lasiliikkeestä ja olisi kustantanut noin 300,- (lasit
kiinni autossa ja kiillotus ulkopuolelta). Vaikea vaan tässä vaiheessa
viedä autoa laseineen ... Kuulin sitten, että onnistuu tehdä itsekin.
Tilasin TeknoFocus Oy:stä
550 g purkillisen Cerium-oksidipulveria a' 16.90. Purkillisella
kuulemma kiillottaa naapurinkin autot.
Tavoitteena ei ollut hioa laseja uudenveroisiksi vaan tasalaatuisiksi
(tuulilasi naarmuinen mutta sivulasit eivät).
The glasses including the windscreen were in pretty good condition and
had even the original 'Triplex' etchings. In the bebinning I just
cleaned them properly and thought that's it. Then I heard that it is
possible to polish them by yourself. All you need Cerium-Oxcide powder
and some polishing machine. In Finland a can of the powder costed
16.90 ˆ per 550 grams and this is enough for two cars.
The goal was not to polish the glasses like new but to get all of them
to the same shine level. |
|
|
|
|
Lasit olivat jo valmiiksi irrallisina ja pesty tinnerillä.
Kunnon pesuaine näytti olevan kuitenkin maalinpoistoaine (Nitromors).
Tällä lähti loputkin tiivistejäämät ja samalla repaleinen ruotsalainen 1977
autoveromerkkikin. All of the glasses and their chromed frames were
already removed before this stage. Most effective cleaning method
seems to be using paint remover (Nitromors). This removes all the
sealant resedues and even stickers - goodbye to the Swedish road tax label
resedues from 1977. |
Vinkki: Tee hionta lähellä pesuallasta.
Hint: Do the polishing near a washing place. |
Työskentelytila tarvittavat tarvikkeet ja työkalut.
Itselläni oli jäänyt MB814- projektista 3M:n maalin kiillotuslaikkoja ja
kova 150mm viimeistelylaikka tuntui olevan tehokkain.
Cerium-oksidipulveria kaadetaan muutama ruokalusikallinen lautaselle ja
lirauksella vettä siitä tulee tahnamaista. Sitten vaan tahnaa lasiin ja
hiomakone käyntiin. Saa hioa aivan huoletta koska tahna on niin
hienoa. Pikkulaseja hioin molemmin puolin noin 15 mins per lasi .
Working space and accessories. Any grinding machine with good clean
polishing pad will do. I had 6" polishing pads from my previous MB814
project and found that a hard one is best. Your make a paste by taking
few spoonfuls of the powder and add just a little of water to get it pasty. Then spread
the paste over the glass surface and start polishing. I polished the quarter
light windows (both sides) for about 15 mins per glass. There is no
risk for overpolishing. |
Neljän oven kehykset laseineen.
Four door frames with polished glasses 'stacked'
|
Tässä ovat takaovien tuuletusräppänöiden lasit rinnakkain.
Päällimmäinen (VasenTaka) on hiomatta. Ero on melko huomattava ja varsin
pienellä työllä - eikä maksanut kuin 0.20 ˆ tarvikkeina ja muutaman tupakan.
Suurempia naarmuja hiomalla EI saa pois, mutta pinnasta tulee tasalaatuinen.
Tuulilasia en ole vielä alkanut hiomaan, koska kerään ensin henkisiä voimia
tähän hommaan. Päivitys 25.2.2009: Kiillotin seuraavana
päivänä kaikki loput lasit - paitsi tuulilasin, jonka idiottina olin
varastoinut huolimattomasti ja se oli haljennut. Ovien laseista tuli
uudenveroiset vaikka olivat totaalisen naarmuunteneet. Sitä ne
hiekanjyvät tekevät siellä tiivisteen välissä eikä jääraappakaan auta asiaa.
Here are the rear quarter light glasses. Glass on
the top has not being polished yet. Below that is the polished
(OT=right rear) glass and the difference is quite visible. The method
will NOT remove any deep scratches but you achieve an evenly shining
surface. The polishing cost for these glasses were 0.20 ˆ in material costs
and a few cigarettes. The windscreen has not being polished yet as I have to
gather some mental strenght before doing this. Update 25.2.2009:
It took only one night to polish rest of the glasses. As an idiot I had
stored the windscreen so that it had cracked and have to buy a new one. Sliding glasses look now
like new! |
Alkuun/Top |
Puuosien kunnostus/Restoring
wooden parts
|
Kuten sivun yläosasta näkyy olisi minulla ollut käytössä täydellinen
puusepänverstaani ja 35v kokemukseni puusepätöistä. Aloitin
jo osien kunnostuksen kun piti tunnustaa, että nyt ei taidot riitä.
Kokeilin viiluttaa kojelaudan päällystä, koska tästä oli lähtenyt
'häikysyreunus' kokonaan irti. Sananmukaisesti oli liikaa mutkia matkassa.
Onneksi näin sillä olin laittamassa väärää viilulajia. Itsellä sattui
olemaan muutama siivu pähkinäpuuta, mutta aidossa on amerikkalaisen
pähinkäpuun juurta. Tätä löytyy kyllä Viilukeskus Oy:stä Turuust', jos
kiinnostaa.
As you can see from the picture at the top of this page, I have a very
well equipped woodworking shop myself (and some 35 year experience in
furniture making). I already started restoring the wooden parts when I
had to confess that my skills are not good enough. Here you can see one
trial (see how many clamps are in use and even they run out). Luckily this
was a disaster as I used wrong kind of veneer. Jaguar experts
say that it must be walnut but woodworkers KNOW that it is actually
(american) walnut root.
|
Etsin sitten tuloksetta kotimaista puuseppää
tähän hommaan, mutta ainakaan Keski-Suomesta ei löytynyt yhtään - paitsi se
ainoa eläkeläinen, joka sanoi etsinnän olevan turhaa: eivät nykypuusepät
tiedä enää viiluttamisesta mitään. Löysin netin kautta viimein
Englannista L&S Reveering (ks. linkkisivu) ja
heillä oli valmis hinnasto MK2 puuosien kunnostamisesta. Ei muuta kuin
osat pakettiin (7 kg) ja Englantiin. Kuukauden päästä tulivat takaisin
kuten lupasivatkin. Alla on kuva kasattavana olevasta mittaripanelista
hieman keskeneräisenä. I then looked for Finnish woodworkers willing and
capable of doing this job. No success. Younger woodworkers are
not anymore familiar with traditional reveneering. Had to look for one
from UK and found a company named LS Reveneering (see
links page). Here you can see how nice job
they did:
|
Mittarien kunnostus/restoring gauges
|
|
Mittaristot tuli 'huvikseen' purettua ja puhdistettua, tiivisteet
uusittua ja maalata kehyksiin uudet mustat pintaan. Melko simppeli
homma tehdä ja jälki näkyvä kunhan sen 1. mittarin uskaltaa purkaa.
Matkamittarin meinasin nollata, mutta jätin ne x45,000 km näkyviin.
I dismantled all the gauges and cleaned them, changed seals, polished
glasses and repainted. Pretty simple job after you get the confidence
to start doing it. Start from the cheapest and do them one at a time.
|
Alkuun/Top |
Jarrutehostin/Brake Servo
Naapurimaassa tehostajaksi oli vaihdettu yleismallinen tarvikeosa.
Aikalailla samanlainen - mutta ei riittävästi.
Sitten alkoi se tyypillinen rumba: mistä löytyisi vanha alkuperäinen, ...
The brake servo installed was a modern uprated version and thus
removed. Now came the problem: where to get an original one? |
|
Tässä paras löytämäni autenttinen tehostin. Löytyi
Trianglelta Turusta pitkän etsimisen jälkeen. Ulkonäöstä päätellen
sitä ei välttämättä pidetty myyntikelpoisena ja varoitettiin ettei siitä
ikinä saa toimivaa.
Here is the best new authentic brake servo I found.
Looks promising to start with. Didn't cost very much and the seller
warned I can't get into working condition. Didn't know me then.
|
|
Pääkomponentit ranskan hiekkapuhalluksen jälkeen
Main components after serious sand blasting. Alkajaisiksi koko ruosteläjä täysin osiksi. Ruuvit
olivat aavistuksen ruostuneet kiinni, mutta siihen on jo tottunut Tiivisteet
ja stefat koetin saada pois ehjinä, jotta niitä voi sitten käyttää mallina
uusia tehdessä/hankkiessa. Sisällä odotti yllätys: ei merkkiäkään
ruosteesta, jopa mäntä liikkui pienen maanittelun jälkeen (8 kBar).
I
first put the unit totally into pieces. All nuts and bolts very
obviously rusted quite tightly. I did my all to preserve the gaskets
and seals in order to use them as templates or references when looking for
new ones. Suprisingly the interior was almost like new and even the piston
was moving (8 kBar air pressure helped a little). |
|
Osat pohjamaalattu 1K-hartsimaalilla jonka päälle
ruiskutettu N kerrosta filleriä. Alkuperäinen pönttö on
keltapassivoitu, mutta olisi pitänyt hioa pellit aivan sileiksi ja lopulta
pelti olisi loppunut kesken. Kuvassa tehostin esikasattuna ilman
tiivisteitä ja sisäosia. Parts primered and coated with several layers
of sprayed 2K filler The very original was yellow passivated
(cad coated) but you would have to sand the parts absolutely smooth and they
were too corroded for this. Here is the try-assembled unit without gaskets
and interior parts. |
|
Älkää kertoko emännälle missä on lasten Muumi-pyyhkeet. Don't tell my
wife where you saw our kids' Muuming towels. |
Suurimmat ongelmat olivat kumisteiden tiivisteiden kanssa
lähinnä alipaineventiilin lautasessa. Hyvin brittiläisen monimutkainen
ratkaisu ja tiivisteenä on myös öljyssä uitettua köyttä. Kuvan
osille ei ole tehty vielä mitään!! Trianglesta löytyi E-Type tmv.
tehostajan korjaussarja ja täältä löytyi jarrusylinterin stefat. Kuvassa
oleva iso kumirengas piti korjata liimaamalla (käytin Loctiten metalli-kumi
erikoisliimaa). Major problems came with the rubber seals specially in
the pressure valve disk. This structure is amazingly complicated by
design using even oil soaked rope.
I found some parts from E-Type version's service kit but had to finally fix
the big rubber seal in the picture buy cluing it (Loctite's special rubber
clue). Afterwards I found out that SNG Barret would have had a
full service kit :) |
|
Tässäpä aparaatti valmiina ja näytti jopa toimivan testatessani
paineilmalla. Alipainepöntön venttiili-lautanen on niin painava
että kolahdus oikein pelästytti.
Lopullisen testauksen jätän katsastuskonttoriin. Sylinteriosan ympärillä on
jopa aidon merkkinä alumiinitägi (josta kyllä ei enää saa mitään selvää -
jotain numeroita)Here is the servo unit completed and tested.
The vacuum valve disk is so heavy that you definately could hear the valve
working properly. Even that so 'important' tag around the cylinder
body is there. The final testing I left to MOT inspectors ... |
Guestion to Concours-gurus:
The servo unit was internally Nickel plated - not yellow. How is it
possible to get the outer side yellow passivated (cad coated) maintaining
internal nickel plating? As an MSc/BSc Eng. I can't figure it out.
That was one reason for painting it black.Päivitys 28.2.2009:
JakuVaari osasi kertoa kokemuksestaan, että aikoinaan Jaguar itsekin käytti
varaosana tehostinta joka oli maalattu harmahtavaksi. Kiitos
tiedosta. Ei muuta kuin hiomaan ja maalaamaan uudestaan. Tämä
selittää miksi sisäpuoli oli kiiltäväksi pinnoitettu eikä keltaiseksi.
Päivitys 6.10.2009: Oman pintakäsittelysetin hankinnan jälkeen olen
keltapassivoinut jo alipaineventtiilin kuoret. Hirvittävä työ tehdä
pohjat, koska joutuu hiomaan kiiltävälle pellille! Alipainepönttö on
sen verran iso kapistus että saanee jäädä mustaksi.
Update 28.2.2009: Jaguar expert known as the 'Grand Dad' of
Jaguars in Finland told me that in late 1960's Jaguar used genuine
replacement part to his car and it was painted and the color looked
like zinc. I will repaint the parts gray as 'Grand Dad' is
always right.
Update 6.10.2009: I yellow passivated the vacuum valve unit with
my own electroplating kit. This was truly a laboursome job as it had
too be polished to bare and shiny metal. |
Alkuun/Top |
Kaasuttimet/Carburators
Kirotussa 2.4 litraisessa versiossani on Solexin PB35 kaasuttimet kun
kaikissa muissa moottoriversioissa on SU HD6-tyyppiset kaasuttimet.
Onneksi olen viritellyt aikanani Ford Escorttia, jossa oli kaksi
tupla-Weberiä. Solexin rakenne on samankaltainen eli hyvin simppeli.
Tarkkaa hommaa kaasuttimien laittaminen silti on. Jos epäilee hiemankin
taitojaan, kannattaa homma jättää ammattilaisille. Optimistina odotan,
että kone lähtee kerralla käyntiin.
My damned 2.4 liter version is the only engine version having Solex
carburators. 3.4 and 3.8 liter versions have double SU HD6. Luckily I had plenty
experience tuning carburators as an youngster did tune Ford Escort having
two double-Webers. Solex has very similar and simple structure.
|
|
Tässä kaasarit vielä kiinni moottorissa purkuvaiheessa. Muistilapussa
kommentti huohotusputken paikasta. Tein kaikki laput englanniksi, jotta oppi
osien nimet. Näin oli helpompi etsiä osaluetteloista/netistä.
Kaasuttimet ovat ne
mustat murikat siellä lapun alapuolella. Valitettavasti kuvia ei löydy
itse kunnostuksen ajalta.
Here are the carburators still in place before dismantiling the engine.
I placed a sticker to remind me how the breather pipe was routed.
Carburators are the black dirty things below the yellow sticker- |
Pesuria saa eri kokoisina ja tämä taisi olla litrainen ja varustettuna
lämmityksellä. Kädestä voi päätellä sen fyysistä kokoa. Projektin
jälkeen annan sen vaimolle syntymäpäivälahjaksi: voi sitten puhdistaa
perinne-hopeat ja korunsa.
There are several versions available and this has about one liter
capacity with heating. My 3-finger hand is there to show the size of the unit.
I wil give this to my wife as an anniversary present. She can then clean all
her silver spoons and jewelries. |
Kaasuttimiin löytyi onneksi korjaussarja, jossa oli kaikki
tarvittavat tiivisteet ja suuttimet. Ehdin jo tekemään pari
tiivistettä itse ennenkuin löysin ostopaikan. Kahden kaasuttimen korjausta
helpottaa, kun tekee yhden kerrallaan alusta loppuun. Toinen kaasutin
toimii verrokkina, kun laittaa osia takaisin paikoilleen. Kunnostuksen
salaisuus on vasemmalla: ultraääni-pesuri. (maksavat noin 120ˆ ja
ovat tosi näppäriä pikkuosien puhdistuksessa). Kaasutin
täysin osiksi, puhdistus messinki-/teräsharjalla ulkopuolelta ja sitten
muutama osa kerrallaan pesuriin, jossa on vettä ja Fairyä. Ulkopintoja
ei saa tasaisen kiiltäviksi, koska runko on magnesium- tmv. valua.
Kiillotin silti laikalla+tahnalla. Suurin syy pesurin käyttöön on se, että
sillä saa puhdistettua pienimmätkin kanavat, joita EI koskaan saa yrittää
puhdistaa mekaanisesti.
Luckily you can buy a Solex service (or rebuild kit) containing all gaskets and
jets. I already made some gaskets before I found a place selling Solex
service kits. You should service the carburators one at a time.
The other one will be the working reference unit (which jet goes where !).
The secret behind this stage is on the left: ultrasonic wascher!
These cost around 120 ˆ and are very useful when cleaning small parts.
Carburators were put into parts and the body was cleaned with a brass/steel
brush. Then I put all the parts (few at a time) into the washer.
Best thing here is that even the smallest wholes and ports inside are
cleaned - never ever clean them mechanically. |
|
Tässä kaasarit ovat jo kasattuina. Imusarja on kiillotettu ja
vaihteeksi 'vahingossa' myös sisäpuolelta. Kerran virittäjä - aina virittäjä
:) Kaasuttimien läppäakselit tuntuvat vielä hieman kuluneilta, mutta
David lupasi lähettää Englannista uudet, koska on virittämässä omaan
2.4:eensa SU HD6 kaasuttimet.
Kaasuttimien säädön ja synkronoinnin teen perinteisellä 'letkulla
korvaan' menetelmällä. Kun suhina on sama molemmissa, on seossäätö
kohdallaan.
Here are the carburators already pre-installed. The inlet manifold
had already been polished and 'accidentally' also from inside. Once a
tuner - always a tuner. The throttle axels still feel a little loose.
Luckily David promised to send me his extra ones as he is tuning his
2.4 to use SU HD6 carburators. |
Alkuun/Top |
Sähkökomponentit/Electrical
Kaikki sähköjohdothan katkottiin tyynesti pois sen kummemmin tutkimatta
mikä on mihin. Olisi mennyt ikä ja terveys, jos olisi alkanut
palauttamaan johdotuksia alkuperäiskuntoon. Uuden johtosarjan sai
valmiina mikä edesauttoi em. päätöksen tekemistä. Ei sen puoleen
johtosarja soveltuukin sitten ihan kaikille MK2-versioille ja sisältää
johtoja lisälaitteille joita 2.4-litraisessa ei edes ole.
All the wirings were cut off which helped a lot. It would have taken
ages to restore them. Indstead a ready Wiring loom kit was purchased -
expensive but handy. Actually the looming kit is too complete as there
are wiring for all possible MK2 accessories.
|
|
Tässä tyyppillinen jälkikäteen turhauttanut kunnostus-kohde eli RB310
jännitesäätöyksikkö. Kiillotin ja maalasin sen viimeisen päälle ja
jopa säädinkin. Sitten ihmettelin miksi ei osunut kunnolla
sulakeyksikön kiinnitysreikiin. Jeps, väärän tyyppinen yksikkö 1965
MK2:een. Here is one sample of the annoying things in restoration: RB310
Voltage
Regulator unit. I polished the cover and painted it shiny and adjusted the
relays. Then I wondered why the fixing holes don't match the fuse boxes holes. Yeah,
wrong type of regulator for a 1965 MK2 |
|
Tässä entisöitynä MK2:n 'elekroniikkayksikkö', jossa
RB340 jännitesäätöyksikkö,Lucas 6RA rele ja kaksi lasisulaketta.
Toivottavasti ei sulakkeet (30/50A) pimahda kesken ajon, sillä yhden sulakkeen takana
taitaa alla mm. kaikki valot!
Here is the MK2 'Electornic Controlbox' restored with the correct black
RB340 regulator. The unit contains the regulator, Lucas 6RA relay and
two glass fuses - pretty simple. Note the correct chromed knob.
|
|
Kuva otettu purkuvaiheessa.
Picture taken during dismantiling. |
Elekrtroniikan puuttumisen vastapainoksi Britit ovat
toteuttaneet sähköistyksen täysin ilman releitä (vain sumareilla/vilkulla
on). Kaikki johdotukset vedetään kojelaudan keskellä olevaan
kytkinpaneliin. Johdot ovat 2.5mm2 tai paksumpia eli ahtaat ovat
paikat! Olen pari kertaa 'kuivatestannut' piuhojen asennusta, mutta
aina on mennyt hermot tilanpuutteen takia. Värisokeutetenikaan ei auta
asiaa. Ei sen puoleen lähes kaikki jännitettä syöttävät johdot ovat
vihreitä :). Pakko mitata yleismittarilla mikä menee minnekin. The
lack of electronics compensated with a very British (no offense)
solution: no relays used (except two). All wirings go to the
instrument panel and from there to lights and so on. Wires are thick
and space very limited.
Color scheme is basically very simple: all are green :) |
Alkuun/Top |
Takaluukun tyypikilvet/Boot badges
|
Tiedän, että näistä kommenteista syntyy sota
ainakin Jenkkilässä, koska JCNA:n arvosteluoppaassa on esitetty väärät
tiedot - erityisesti tietenkin 2.4-litraisen osalta. Tässä omat
tulkintani lisäväittelyä varten: 2.4L: Pelkkä MK2 oikeassa
alakulmassa Ei koskaan mitään muuta!
3.4/3.8L: Keskellä Jaguar ja moottorin kokokilpi päällekkäin, oikeassa
alakulmassa MK2.
240/340: Keskellä Jaguar (ei moottorikokoa), oikeassa alakulmassa MK2
- paitsi 1967 tienoilta eteenpäin 240/340-kilpi JA keskeltä poistettiin
Jaguar-kilpi. Tämä tieto ei 100% varmaa.
'Automatic Transmission'-kilpi oli vain aivan ensimmäisissä malleissa.
Original Jaguar MK I/II on kerrottu tarkemmin milloin poistui.
There is much distute about the correct boot badges in different MK2
models. Here are my opinions which are different compared to JCNA judging
guide:
2.4L: Only MK2 on bottom right. Nothing else (no Jaguar, no
2.4L marking)!
3.4/3.8L: Jaguar + engine size in middle and MK2 on bottom right
240/340: Jaguar in the middle(no engine size). MK2 on bottom right
upto late 1967 when Jaguar badge removed and 240/340 badge replaced the MK2
badge.
'Automatic Transmission' badge was used only in the very first models.
'Original MK I/II' book mentions when this change was made. Not 100%
sure about all export models.
|
Ruotsalaisen maahantuojan laittama lisäkilpi.
Varmaankin laitettu vain erikoismalleihin?
Extra badge placed by the Swedish ditributor.
Propably installed to some special models only.
|
Oma autoni on JDHT:n mukaan myyty Ruotsiin, jolloin Jaguar:n maahantuojana oli
kuuluisa Fredulund's Ab. He ovat laittaneet oman merkkinsä takaluukun
vasempaan alakulmaan ja aion sen siellä säilyttää, koska on ruotsalaisten
asiantuntijoiden mielestä autenttinen ja harvinainen. PS: Curt
Lincolnin 1955 Eläintarhan ajojen voittaja-auto XKC 044 on ostettu
Fredlunds:lta, kun Arne poika ei itse pärjännyt sillä kilpailuissa.
My car was eported to Sweden according to JDHT records and at that
time the distributor was Fredlunds Ab owned by the famous Arne
Fredlund (raced with Jaguars together with e.g. Duncan Hamilton).
I will keep this badge on the left hand bottom corner because this is
original marking on a Swedish 1965 MK2. |
Alkuun/Top |
Aito vai kaunis?/Authentic or elegant?
|
Nippelien entisöinnissä olen jatkuvasti
törmännyt samaan makuasiaan: käyttääkö alkuperäistä ei niin kaunista osaa
vai uustuotanto-osaa joka on viimeisen päälle hienon näköinen? Tässä
esimerkkinä öljykorkki: The same question keeps rising while restoring
small details: whether to use the not so elegant original part or the very
elegant looking reproduction part? Here is one example: |
Alkuperäinen korkki on lähes tasainen, kun uusi on kupera. Original
cap is almost flat headed while the new one is curved. |
Venttilikopan öljykorkki on ainakin omassa ollut alumiinia
eikä kovin kiiltävä (vrt. alkuperäiset kopan kannet). Korkki on
lisäksi saanut kyytiä taltalla kun ei ole muuten auennut joskus aikoinaan.
Hommasin jo uuden korkin, mutta tämä olikin kromattu. Kuvassa osat
vierekkän (uuden korkin kaiverrusten maalaus vielä kesken). Päätin käyttää
alkuperäistä 'rumaa', vaikka Concours-kilpailuissa lähtee varmasti
ropisemalla pisteitä rumuuden takia, mutta menköön.
The oli filler cap was originally of aluminiun and not so shiny
(matched the cam covers). I ordered a new one as it had suffered from
hammering while 'someone' had tryid to open it. The original is on the
left and the 'new' one on right (painting the engravings is not finished).
In will use the 'uglier' original as the new one is too modern
looking. Definately will loose points in any concours competition with
this decision. |
Alkuun/Top |
Öljypohja/Oil gallery
|
Öljypohjan kunnosta saattoi
päätellä, että ei se Ruotsinkaan tieverkko aivan pelkkää asftalttia ollut
60-luvulla. Kunnostuksessa oli jatkuvana ongelmana se, että hiotusta
pinnasta ei saanut tasalaatuista. Sitä mukaa kun pintaa hioi aukesi valussa
olevia huokosia, jossa oli imeytynyttä likaa. Viimeisenä keinona
kokeilin raakaa linjaa eli hiekkapuhalsin kevyesti (!) kauttaaltaan.
Pinta oli tämän jälkeen tasalaatuinen mutta huokoisena olisi alkanut heti
likaantumaan. Maalarilla oli sitten niksi eli ruiskutettiin muoviosien
maalaukseen tarkoitettua kirkasta primeria ja tämän päälle aivan ohut kerros
normaalia 2K-lakkaa. Vaihdelaatikon kuorille tehtiin sitten sama
käsittely. Pysyvät ainakin puhtaina, vaikka eivät autenttisen
näköisiä olekaan. Kiilto kyllä häviää Suomen oloissa viikon ajon
jälkeen. The oil gallery had heavily suffered by ground contacts
proving that the roads in Sweden were quite bumpy during the 60's.
It is very difficult to achieve an evenly polished look in this size of
aluminium part. The more you polish it the more new small dirty areas
are exposed. Final solution was to sand blast it gently (!).
After this the surface looked evenly matt. My painter used a trick:
part was sprayed first with a clear primer meant for plastic parts and
after that a thin layer of normal 2K clear laquer. Gearbox was then
treated the same way. Maybe too shiny but at least much easier to keep
clean.
|
Alkuun/Top |
Ilmansuodatin/Air cleaner (2.4L)
|
Purkuvaiheessa ilmansuodatinviritelmä näytti
kuitakuin alkuperäisen näköiseltä, koska mistään ei löytynyt hyvää kuvaa
2.4-litraisen konehuoneesta. Arvoituksena oli, miksi molemmissa
kansissa oli kaksi peltiruuvia. Oletin niille löytyvän
kasaamisvaiheessa hyvänkin selityksen. No sehän löytyi: olivat
tee-se-itse viritelmää varten, jossa osat oli kiinteästi liitetty
lattaraudalla tmv. toisiinsa. Sitten varmaankin todettu, että tärinä
irroittaa kaasarien päällä olevan pöntön. Naapurimaassa oli
hukattu olennainen ilmanpuhdistimen kiinnitysrauta jolla se tuetaan
sylinterikanteen (ks. kuva oikealla). Alkuperäinen tukirauta on
ystäväverkon välityksellä etsinnässä Enlgannista. Kuvassa itse
inspiroitu tilapäisversio. Peltiruuvien reiät piti hitsata TIG:llä
umpeen. TIG-hitsaus kehittää niin hirvittävän kuumuuden, että huokosissa
oleva lika sananmukaisesti kiehui pintaan. Vaihteeksi kovaa hiontaa, jotta
jäljet sai häivytettyä.
At first the air cleaner and its mountings looked original (except the
hose clamps). The mystery was, what the four screws on the top
of covers were for. Much later on I realised that 'someone' had tried
to connect the covers with a stiff bar. Not a good idea as the
connection must be flexible and that is why they are connected by a 'hose'.
The PO had lost a crucial part needed: the support bracket from the air
cleaner to the cylinder head. Dear collegues in UK are trying to find
an used original one. At the moment a temporary DIY bracked is used.
The extra holes had to be willed by TIG welding and then polished both
of them so that weldings wouldn't show up. Frustrating job again. Btw:
TIG welding generates enormous temperatures and you could see dirt boiling
all over the parts even they had already being cleaned. Once again: a lot of
polishing. |
|
|
Alkuun/Top |
Sytytysjärjestelmä/Ignition
Ilmansuodattimen tarinassa näkyy 'alkuperäinen' johdotus sekä ensimmäinen
oma kaapelointini. Tulpan johdoille kuuluu kuitenkin käyttää
'kaapelikourua' joka kiinnitetään kannen kiristysmuttereiden alle.
Aitohan siitä piti tehdä ja kaapelit oli helppo tehdä Bilterman
metri-tavarasta. Tulpan hatut ovat Champion NOS-osia ja johtojen
'niputukseen' on käytetty 6-reikäisiä bakeliittilevyjä. Tulpanhattuina
on käytetty aikoinaan myös suoria malleja. Esteettisesti kauniin
kaapeloinnin mietintä vei hetken, koska mistään lähteestä ei löynyt kahta
täysin samanlaista toteutustapaa. Kaapeloinnin teosta on hieman
ohjeita alla englanniksi. Jakajaan vaihdoin suosiolla kärjettömän Optronic:n
järjestelmän ja puolaksi tehopuolan. |
|
Ignition cablings were originally quite messy (see pictures in Air
cleaner section above). Authentic way is to use a cable sleeve
installed under the cylinder head bolts. I bought 5 meters of
iginition lead and it is relatively easy to do the leads by leaving plenty
of extra lenght before cutting. Do them one at a time starting from
cylinder 1 (longest lead). Route the lead through the cable sleeve and
the three 6-holed cable separators (one inside the chromed clip). Then make
lead for cylinder 2 and route it so that the cable goes throught the
neigbouring hole in all of the separators. After all six are
made attach the spark plug caps and tighten the cables so that the cables
makes a nice curve from the sleeve. Finally cut the cables from the
distributor cap side so that the cables are not too tight. Hopefully
you remembered to mark the cables, firing order: 1-5-3-6-2-4, position of
cylinder 1's position in the distributor cap (10'clock) and direction of
rotation (anti-clockwise).I uprated the iginition system by
installing Optronic Ignition kit and a 'sports' coil. |
Alkuun/Top |
Pääsylinterit/Master cylinders
|
|
Jarru- ja kytkinsylinterit olivat kutakuinkin
umpiruosteessa vaikka toimivatkin. Uudet tiivisteet oli melko helppo
löytää. Sylintereitä joutui hoonamaan melko pitkään ennenkuin pahimmat
hapettumat sai pois. Loppu olikin sitten 'normaalia' puhdistusta ja
kiillotusta. Kytkinnesteen säiliötä piti kiillottaa pitkän kaavan
mukaan (hiomapaperi -> tahna), koska oli ruostunut ympäriinsä. Sylintereitä/säiliötä
ei ole pintakäsitelty mitenkään. Saa nähdä kuinka pysyvät puhtaina.
Kevyt lakkaus olisi varmaankin helpottanut puhtaanapitoa.
Brake and clutch master cylinders were very rusty but fuctional.
Luckily new seals were easy to find. I had to hone the cylinders
quite heavily as they were so corroded. The rest was 'normal'
cleaning and polishing. Clutch reservoir needed a lot of work as it
was so rusty.
The cylinders and reservoir were left to bare metal. Hopefully
they will not rust. Thin layer of lacquer could have been a good idea
but not so councours.
|
Alkuun/Top |
Poljinasetelma/Pedal box
|
|
Kytkinpoljin oli melko tunnoton ja
syyksi selvisi katkennut palautusjousi. Onneksi uudet jouset löytyivät
SNG:ltä, sillä ovat varsin jäykkää tavaraa itse taivutettavaksi.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kytkin- ja jarrupolkimen jouset ovat
toistensa peilikuvia. Ne täytyy siis tilata erikseen tai muokata väärinpäin
tulevaa jousta. Onneksi kytkinjousen osanumero oli oikein ja saatoin käytää
vanhaa jarrujousta. Jouset kannattaa vaihtaa uusiin, sillä
poljintuntuma on heti parempi. Tässä vaiheessa ne on helppo vaihtaa.
Jälkikäteen joutuisi purkamaan puoli autoa. The clutch pedal was
working quite softly and returned slowly. Reason for this was the
broken pedal return spring. Luckily SNG has replacement springs.
Interesting detail is that clutch and brake return springs are not identical
- they are mirror images. You can shape the spring but this woul
require heating to hot red and bending it. Not good treatment for a
strong spring. Highly recommend replacing the spring as it easy at
this stage. Afterwards you would have a strip down half the car to do
this. |
Alkuun/Top |
Jarruputkien teko/Making braking pipes
|
Erehdyin hankkimaan 'valmiin'
jarruputkisarjan olettaessani siinä olevan taivutettuna hankalimmat putket.
Ovat kuitenkin suoria määrämittaisia putkia, joissa liittimet päissä.
On todella vaikea saada taivutettua siten, että putki joko riittää tai ei
ole liian pitkä.
I made a mistake by purchasing a 'ready' brake pipe kit assuming that it
would contain the pipes readily bent. Kit just contains straight pipes
cut to length and with connectors. It is very difficult to bend the pipe as
it will be either to short or too long.
|
|
Jarruputkien tekeminen itse ei ole
kovin vaikeaa. En ollut koskaan tehnyt niitä aiemmin, mutta pienen
harjoittelun jälkeen homma alkoi sujumaan. Mm. Biltemassa ja IKH:ssa
myydään valmiita halpoja työkalusarjoja joiden laatu riittää satunnaiselle
käyttäjälle. Biltemasta löytyi putkea kieppitavarana (5m) ja
jopa 3/8" tuuma-kokoisia liittimiä (pitää olla se pitkä liitin)! Making
the brake pipes yourself is not very difficult after some practicing.
I had never made them before myself. There are cheap tool kits available and
they are good enough for occasional usage. You can buy the pipe as 'bulk'
and also the 3/8" connectors. Take an old connector as a sample when
buying new ones! |
|
Tässä hankalin tehtävistä putkista
eli jarrumäntiä yhdistävä putki. Kuvassa lienee versio #5, sillä
putken reititystapa ei ole yksiselitteinen. Putken teko on
suhteellisen halpaa eli harjoituskappaleita voi tehdä useita, koska
liittimet käytetään tietenkin uudestaan. Tiukkojen mutkien teko ei
onnistu ilman ylemmässä kuvassa olevaa sinistä taivutuspihtiä!! Piti
muistaakseni ostaa erikseen (Biltema). This propably the most difficult
pipe to do: bridging pipe for brake calibers. Here is trial #5 as
there seem to be different ways how to route it. Making pipes like
this is cheap as the pipe material is 'cheap' and you will re-use the
connectors if you are not satisfied to it. |
|
Tässä taka-akselin versio #5
asennettuna. Taivutuksia voi varovasti hienosäätää käsin. Putken
tulisi kulkea hyvin suojattuna. Tässä tapauksessa putki on vedetty
jarrusatulan myötäisesti. 1. versioni oli muuten hyvä, mutta
putki osui vanteeseen, koska ei ollut tarpeeksi tiukasti taivutettu.
Ilmausruuvi on tässä variaatiossa alhaalla. Here is the rear axle's #5
version in place. You can carefully fine adjust the bendings by hand.
The pipe should be routed as protected as possible. Here the pipe is
routed very close to the brake saddle. My first version looked great
but it toughed the steel wheels. There is not much space between the
saddle and the wheel. In this variation the air bleeding nipple is at
bottom.
|
Alkuun/Top |
Osien hiekkapuhallus/DIY Sand blasting
|
Aloitin osien kunnostuksen
perinteisesti eli erilaisilla teräharjoilla ja hiomapapereilla. Oli
todella hidasta ja likaista työtä. Mietin pitkään hiekkapuhalluskaapin
hankintaa ja lopulta piti antaa periksi ja 'törsätä' sellaiseen (IHK).
Omani on varsin iso ja siinä mahtuu puhaltamaan n. 80x30x30 kokoisia osia.
Pienempikin olisi kenties riittänyt ja sellaisia löytyy mm. Biltemasta.
Investointipäätöstä helpotti, että itselläni oli valmiina kohtuukokoinen
kompressori. Ei ole hetkeäkään kaduttanut tämä hankinta.
Osan putsaukseen kuluu muutama minuutti verrattuna muutamaan tuntiin käsin
tehtynä. I started restoring and cleaning the parts with traditional
steel/brass brushes attached to a drilling machine. I considered
several months of buying a sand plasting cabinet and finally gave up an
bought one. My unit is quite big and a smaller one would be good
enough. Luckily I already had a air compressor with adequate volume
output. I haven't regretted making this investment. Nowadays it
takes only few minutes to clean a part compared to several hours doing it
manually. |
|
Kaappia varten pitää olla hyvä imuri, jotta kaapin sisällä näkee jotain
puhal-taessaan. Uhrasin toisen puruimureistani tähän tarkoitukseen,
koska siinä on taatusti riittävästi tehoa. Aluksi käytin
tavallista puhallushiekkaa, mutta kokeiltuani alumiinisilikaattia, totesin
sen olevan parempi koska se ei pölyä niin pahasti. On kalliimpaa,
mutta eipä sitä hirvittävästi kulu ja jälki on tasaisempaa.
You need a good 'vacuum cleaner' for the cabinet. I sacrified my
other dust extractor unit from my woodworking shop for this purpose (plenty
of power!).I found out that aluminium silicate is better than normal
blasting sand. It generates much less dust and gives smoother
surfaces. |
Alkuun/Top |
Osien kromauksesta/About chroming
|
Osien (laadukas) kromauttaminen
Suomessa näyttää olevan mahdotonta. Toimitin omat osani Noormarkkuun
'eräälle' eläkkeellä olevalle kokeneelle entisöijälle, joka lupasi huolehtia
kaikista pintakäsittelyistä. Vein osat alkusyksystä 2008 ja
hakiessani takaisin tammikuussa 2009 totesin valtaosan osista olevan täysin
käsittelemättä ja pintakäsiteltyjen osien laatu huonompi kuin viedessä.
Osia oli kromautettu useassa eri firmassa riippuen materiaalista (sinkki,
kupari, teräs jne). Kaikki sinkkien kromaukset olivat epäonnistuneet.
Tällä hetkellä (30.4.2009) osat ovat edelleen pintakäsittelyssä.
Chroming is a mission impossible in Finland. There are only few
companies doing this are their quality of work is extremely poor. Some
professional restorers are sending their parts to Central Europe!! |
Alkuun/Top |
Tuuletusikkunat/Quarter light windows |
Tuuletusikkunoiden tiivisteet oli pakko vaihtaa uusiin, koska olivat niin
hapertuneet. Ovikehykseen tulevat tiivisteet löytyivät valmiina, mutta
ikkunakehysten ja lasin välisen tiivisteen tein Etolasta saatavasta
U-kumiprofiilista. Eturäppänöiden kasaaminen oli yllättävän työlästä,
koska se pitää saada asemoitua ovikehykseen melko tarkasti.
Kromausvaiheessa pieniin kierrereikiin oli mennyt kunnolla kuparia ja
kromia, mikä ei helpottanut pienten kasausruuvien kiinnittämistä.
All seals of the quarter light windows were in poor condition and were
replaced with new ones. Seals for the door frames were available from
SNG/Manners but I made the rubber seals between the glass and glass frame
myself. Assembling was suprisingly tedious. There are so many
alignments you must check. |
|
Paljon on saatu käytettyä osia yhden eturäppänän toteutukseen! Yksi
tärkeimmistä vaiheista oli saada lukitusvivun läpivienti tiiviiiksi ja kahva
sopivan jäykäksi. Tein erilaisia tiivisteitä eri paksuisista kumimatoista ja
sopiva paksuun löytyi kokeilemalla (1.5 - 2 mm). Kumimattoon saa
reikiä näppärästi lävistintuurnalla.There are indeed plenty of parts
used to make the front quarter light window. One of the most important
stages here was to get the catch lever sealed properly and get it tight
enough. I made rubber washers myself by cutting them from rubber sheet
of various thicknesses. Using a hole punch makes this job easy. |
Alkuun/Top |
Door kehykset/Door frames
|
MK2:ssa ovet muodostuvat kiinteästä peltiovesta jonka päällä on krominen
kehys nosto-ja tuuletuslaseineen. Nostolasit liikkuvat kromisen
profiilin urassa olevissa 'nukkaisissa' kumitiivisteissä #15 (vanhemmissa
malleissa on huopaa). Tilasin nämä jo aikanaan valmiiksi, mutta
kasausvaiheessa totesin lopulta, että ne eivät ole oikeat. Urasta tuli
liian tiukka ja samalla lasia vasten tuleva tiivistetuuli oli väärinpäin
käännetty. Tästä se hauskuus alkoikin eli oikeiden tiivisteiden
etsintä.
Doors in a MK2 constist of a fixed steel frame with a chromed frame on
top of it. Sliding and quarter light glasses are attached to this
chromed frame. There is U-shaped channel for the sliding windows and a
flocked rubber seal #15 should be inside it (earlier models has felt).
Commonly sold rubber seal suitable for MK2, E-Type etc. seems to be of wrong
type at least at Manners/SNG. See picture below.
Huom: Kehyksen ylätiiviste #14 on AINA huopaa (BD4714), vaikka
siihenkin tyrkytetään samaista kumitiivistettä monessa osaluettelossa.
Note: Top seal #14 is ALWAYS of felt (BD4714) even all sales
catalogs suggest that the same rubber seal #15 to be used.
|
|
Kaikki osamyyjät myyvät tuota
väärää kumitiivistettä (BD21070). Tiivisteprofiilin pitäisi jäädä kokonaan
U-muotoisen profiilin sisään eikä tiivistehuulet saa tulla profiilin
ulkopuolelle - varsinkaan väärinpäin. Huuli suorastaa imuroi kaiken
lian tiivisteen ja lasin väliin! Yritin leikata tiivistettä paremmaksi,
mutta tämä on kutakuinkin mahdotonta. Tarkistin asian vielä UK:sta
SealsDirect:ltä ja myös he sanoivat profiilin olevan väärä. All Jaguar
part sellers seem to sell this seal (BD21070) with wrong profile? The
rubber profile should be U-shaped and fit inside the groove. In the
picture you can see that the lips don't fit inside the groove and besides
that they are bent outwards. They will definately collect all dust and
sand between the seal and the glass! I checked this profile issue from
SealsDirect Ltd in UK and they said that it is not a correct one. |
|
Löysin sopivan yleismallisen tiivisteen lopulta UK:sta
Vintage Car Parts:lta. Tiivste mahtuu kokonaan uraan ja kehyksen
kromireuna jää näkyviin kuten pitääkin. Myös tiivistehuuli painuu
lasia vasten. Tiiviste voisi kenties olla hieman tiekempi, mutta nyt
lasit liikkuvat helposti tiivisteurissaan.Finally I found a proper
seal from
Vintage Car Parts in UK. This seal fits perfectly in the
groove and the lip seals properly against the glass. The cap between
the flocked seal could be slightly tigher but at least now the glass slides
easily. |
Alkuun/Top |
Tee-se-Itse Pintakäsittelyä/DIY
Electroplating
Hankin UK:sta
Frost:lta tee-se-itse pintakäsittelyn settejä (stripping,
kirkasnikkeli,
keltapassivointi), koska projektissa on jatkuva tarve pintakäsitellä pieniä
nippeleitä. Tuskastuneena kotimaisten pintakäsittelyfirmojen
toimitusaikoihin ja hintoihin, ajattelin tämän olevan perusteltua. Nyt
pystyn pintakäsittelemään osan yhden päivän aikana. Yhden setin hinta
on n. 100ˆ eli ei aivan hirvittävä. Mukana tulee aivan kaikki
tarvittava vaikka virtalähteissä onkin väärä englantilainen pistotulppa.
Olennainen hankinta oli vanhan pintakäsittelyn poistamiseen tarvittava
välineistö (stripping kit), jolla lähtee vanha pinnoite sekä lisäksi
ruostettakin! Harjoitustyönä nikkelöin ison kasan ruostuneita
alkuperäisruuveja. Ne olivat jo menossa roskiin, mutta nyt niistä tuli
uutta vastaavia. Kromausta EI kannata yrittää tehdä itse, koska siinä
tarvitaan tujuja myrkkyjä!!
I purchased electroplating starter kits from
Frost UK (stripping, bright nickel and yellow passivating) as there is constant
need to electroplate small parts and it makes no sense to send them for
electroplating. Now I can electrplate smaller parts whenever I need
and without delays. Price for a set is approx. 85£ which is not too much for
a set considering they contain all chemical, anodes and power supplys.
Esstential purchase is a stripping kit which removes the old plating and
also rust! I practised the method by nickel plating old rusty screws and
bolts. Now they are like new. Chroming yourself is absolutely
out of question as you need hazardous chemicals.
'Hieman viritetty' pintakäsittelylaitteisto
'Slightly modified version' of Frost equipment
|
|
Kuvassa muutama aito ja erittäin
harvinainen Cheney letkukiristin. Niuhojen mielestä Cheney on
ainoa oikea merkki Jaggeen. Nämä sain Davidilta UK:sta ja
häneltä kesti yli puoli vuotta löytää niitä. Kiristimet olivat
totaalisen ruosteessa kuten kuvasta näkyy ja harva uskoisi niistä syntyvän
uutta vastaavia - väärin! Here you have some original and very rare
Cheney hose clamps. There are the very only right ones for a
Jaguar of that period. Thanks to David in UK for finding them for me.
They were completely rusty and most would think they cannot be salvaged -
wrong! |
|
|
|
|
Alkuun/Top |
Putkien valmistus/Making pipes
|
|
Wanhassa autossa on putkia, jotka
päällisin puolin näyttävt hyviltä. Kuitenkin ne saattavat olla sisältä
täysin hapettuneita ja seinämävahvuus olematon. .
Imusarjaan tuleva jarrutehostimen alipaineputki oli jo (huonosti)
pintakäsiteltynä, kun päätin testata sen vahvuuden hiekkapuhaltamalla -
melkein meni lävitse! Ohuiden 6-12 mm putkien tekeminen itse on
äärimmäisen helppoa sopivilla ja edullisillakin välineillä: putkileikkuri ja
taivutin. 'Bilteman' laatu on täysin riittävä. Uusi putki on tehty
10mm kuparisesta vesijohdosta. Imusarjan päähän tulee puristettava helmi,
joka on puristettu paikalleen käyttämällä tilapäisesti sulku-venttiiliä
helmen puristamiseen. Lopuksi putki pinnoitetaan nikkelöimällä.
Liian hienon putken saisi helposti käyttämällä valmiiksi kromattua
vesiputkea!
Old cars have a lot of metal pipes that look good at first glance.
However, in most cases they are corroded from inside and thus actual pipe
thickness is very small. In the picture you see the pipe from inlet
manifold to the brake servo. It is very easy to make new pipes youself
as the tools and materials needed are inexpensive. I used here standard 10
mm brass water pipe. This will be finally nickel plated. If concours
is not a problem, you can use readily chromed pipe.
|
|
|
|